Olen käyttänyt tätä tiedostoa oman työskentelyn ohjaamiseen. Se ei välttämättä aukea täysin ulkopuolisille jälkeenpäin luettuna.
-
Korjaan helpot/nopeat asiat
-
Tiivistelmä
- Ei muokkauksia. Olin pyrkinyt tekemään raportointiohjeen mukaan, mutta ilmeisesti en ollut sitä täysin sisäistänyt
-
Johdanto
- Sivunumero suoraan lainaukseen
- Poistettu: "Tiedonhankinta toteutettiin siis järjestelmällisesti."
- Uudelleen muotoilu: "Aineiston kerääminen aloitettiin"
- Lisäys: "usein toistuvia"
- Ohjaajan uudelleenmuotoilu käyttöön: "Yleisten lähtökohtien tunnistamisen lisäksi on huominarvoista, että prosessissa esiintyi toisinaan myös vaihtelua tutkimusten välillä."
-
Menetelmäluku
- Omaan tieteenalaan -> Tietojärjestelmätieteeseen
- Viittaus lumipallo-otannan selitykselle (plus uudelleenmuotoilu)
- Viimeisen kappaleen tarkennusta.
-
1. sisältöluku
- Ei kommentteja, ei muutoksia!
-
2. sisältöluku
- listaus -> listauksensa (suora)
- Tämän jälkeen -> Lopuksi (toistoa pois, edeltävä kappale alkoi samoin sanoin)
- Ohjaajan suorat uudelleenmuotoilut tähän kappaleeseen hyviä, otan käyttöön.
- kuvio 2 jälkeen lisäys kuitenkaan, tutkielman näkökulmasta
- 4.2 tieteellisyyttä [on] kritisoitu
- pistevirhe korjattu tsoy & staples viittauksessa
-
Yhteenveto
- Tässä välissä tallennus gittiin, on niin isoja kommentteja
- Ohjaaja palautti esitarkistuksen, arvio 4 (mulle ois riittänyt kakkonenkin ja kolmoseenkin oisin ollut tyytyväinen).
- Hyvää palautetta. Erityisesti yhteenvedossa vaikuttaisi olevan korjattavaa.
- Toisaalta aikataulupaineita (toukokuun alussa muutto pois) joten korjaan helpot asiat. Kypsyysnäyte pitäisi päästä tekemään.
- Käyn kommentit läpi ja korjaan nopeat/helpot asiat
Huom. myös suoria korjauksia ilman kommenttia (typoja tmv.)
- Tiivistelmä
- Ohjaaja (O): Tätä voisi vielä selkeyttää, vähän ehkä sisällöllisesti pomppii. Yleensä tiivistelmä noudat-taa rakennetta johdatus (aiheeseen) --> tutkielman menetelmä (tämä tosin suppea kanditutkiel-massa) --> tutkielman tulokset --> johtopäätökset. Parhaiten tämä käy ilmi ehkä tästä kuvasta: https://study.com/cimages/videopreview/videopreview-full/iugort78aj.jpg Vinkkejä löytyy paljon myös netistä, esim. https://www.grammarly.com/blog/write-an-abstract/
- Johdanto
- O: Nyt varsinkin kun 2. luku on jo menetelmäluku, niin tämän johdannon merkitys korostuu. Mieti vielä rakennetta ja asioiden käsittelyjärjestystä, tässä mennään nyt aika nopeasti asiaan taustoittamatta aihetta. Ks. rakenteeseen mallia: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/75891/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-202105243150.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- O: suoraan lainaukseen sivunumero
- O: Mietin, pitääkö tämä lause paikkansa - eikös motivaatio tässä taustalla ollut se, että menes-tystekijöistä ollaan todella kiinnostuneita ja niitä ollaan tutkittu pitkään, mutta silti iso% projek-teista edelleen epäonnistuu?
- O: Tämä tulee vähän oudossa paikassa. Raportointiohjeesta: "[Johdannon] lopuksi esitellään lyhyesti tutkielman lukujen sisältö"
- O: Sinänsä "systemaattinen" tuossa kirjallisuuskartoituksen edessä viittaa jo järjestelmällisyy-teen, ehkä jättäisin tämän lauseen pois
- O: Tätä voisi vähän vielä kirjoittaa auki, että mitä tämä käytännössä tarkoittaa
- O: Ja tätä voisi vielä ehkä uudelleen muotoilla, kun tuossa seuraavassa lauseessa sanotaan, että kerättiin myös tjt ulkopuolelta - esim. "Aineiston kerääminen aloitettiin...."
- O: olisiko tämä selkeämpi, jos olisi "usein toistuvia"?
- O: Tsekkaa, pysyykö tässä ajatus samana - Tässä tavoitteena siis lisätä tieteellistä otetta ja tuoda tuloksia selkeämmin esille
- O: Tämä johdanto ehkä loppuu hieman yllättäen - korjaantuu kenties sillä, jos loppuun tulee vielä lukujen esittely (ks., että ei tule päällekkäistä metatekstiä luvuista tämän seurauksena)
- Menetelmäluku
- O: "Tämän jälkeen voisi lisätä vielä lauseen: "Tämä nähtiin aiheen kannalta tarpeelliseksi, sil-lä..."
- O: Onko "Iranian" ja "Polish" jätetty pois kielen takia, ts. ovatko nämä ei-englanninkielisiä jul-kaisuja? Jos näin, niin voi mainita, että aiheen lisäksi tässä vaiheessa karsiutui pois myös muulla kuin englanninkielellä ilmestyviä julkaisuja.
- O: Tarkoittaako tämä tietojärjestelmätiedettä? Jos näin, niin selkeämpi jos kirjoittaa suoraan, että tietojärjestelmätiede
- O: Saisiko tähän loppuun jonkun menetelmälähteen, jossa tästä menetelmästä on puhuttu? Eli käytännössä voit laittaa tähän sulkuihin vain lähteenn joka tukee tätä väitettä, sopiva viittaus voisi olla muotoa (ks. esim. Author1, xxxx)
- O: Tämä on vähän epäselvä - otetaanko tässäkin siis tuollainen harkinnanvarainen lumipal-lo-otanta, kun lähteiden määrä kasvaa 36:n? Eikös tällöin tutkielman sisältö perustu 36:n lähtee-seen? Esim. pääasiallisia lähteitä 21, jonka lisäksi kirjallisuudesta tunnistettiin muita aiheen kannalta olennaisia lähteitä (jos on siis tarvetta tehdä ero pääasiallisten ja muiden lähteiden vä-lille)
- O: "Tämän jälkeen voisi lisätä vielä lauseen: "Tämä nähtiin aiheen kannalta tarpeelliseksi, sil-lä..."
- 1. sisältöluku (yleisiä lähtökohtia...)
- Ei kommentteja! woo
- 2. sisältöäluku (menestystekijät ja ...)
- O: Tämä jää nyt vähän tyngäksi, saisiko tähän vaikka yhdellä/muutamalla lauseella esimer-kin, miten ne ovat päällekkäisiä?
- O: Pysyykö tässä idea samana?
- Yhteenveto
- O: Tutkimusraportin yhteenvedossa muodostetaan selkeä kuva saavutetuista tuloksista ja niiden merkityksestä. Tutkielman tekijän tulee siis muistaa, että tutkimuksen analysointia ei tule jättää tutkielman yhteenvetoon. Yhteenvedossa oletetaan (toisin kuin johdannossa), että lukija on jo tutustunut työhön ja sen vuoksi työn tulosten esittelyn on oltava kriittistä, reflektoivaa ja eteen-päin suuntautuvaa. Työn ongelmanasettelu ja tavoitteet kerrataan. Tutkimusmenetelmät ja -tulokset sekä niihin liittyvät rajoitukset esitetään tiivistetysti. Tässä yhteydessä on syytä tuoda selvästi esille, mitkä ovat kirjoittajan omia kontribuutioita. On myös tuotava esille, missä määrin tulokset poikkeavat tai tukevat aiemmin saavutettuja tuloksia. Lisäksi edellytetään, että tuloksiin kohdistetaan kritiikkiä esimerkiksi osoittamalla, millaisia rajoitteita tulosten yleistettävyydelle on asetettava ja millaisia ongelmakohtia on jätetty vähemmälle huomiolle. Lopuksi esitetään jatko-tutkimusaiheita. Tavallisesti yhteenvetoluku on 2–3 sivua pitkä
- O: Eli saisiko tähän sellaisen rakenteen, että ensin tulee mitä tutkittiin ja miksi, millä mene-telmällä --> mitä tuloksia saatiin --> mikä on niiden merkitys --> kritiikki omaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen --> jatkotutkimusaiheet
- O: ks. esim. tästä kandista ideaa rakenteen kannalta: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/75891/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-202105243150.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- O: Yleisesti siis hyvää asiaa, mutta monia asioita on käsitely melkoisen laajasti. Esimerkin-omaisesti olen merkinnyt, mitä voisi jättää kokonaan pois, lisäksi muutakin tiviistämistarvetta.
- O: mistä? Tähän myös tieteellisempi termi
- O: Tällainen kriittinen reflektointi on hyvää, mutta mietin, sopiiko se jo tähän kohtaan, kun tutkielmaa ei ole vielä käyty edes läpi
- O: Eikös yleistasoinen kysymys ole menetelmää ajatellen juuri hyvä? Toki tämän voisi muo-toilla jatkotutkimusaiheeksi, eli "aihetta voisi olla aiheellista tutkia myös tarkemmalla rajauksella, esim...."
- O: Mikä oli ensimmäinen tavoite?
- O: Jos tämä osio tulee mukaan, niin voisi tulla eri kohdassa ja vähän voisi tiivistää, esim. "ha-kutulosten osuvuutta olisi mahdollisesti voinut parantaa laajentamalla kyselyissä käytettyä ter-mistöä ja näiden yhdistelmiä" tms.
- O: Eikö nämä lauseet ole keskenään vähän ristiriidassa?
- O: tämäkin on sellainen yksityiskohta, joka on varmaan mainittu jo tutkielman puolella? voi-nee jättää pois
- O: Mietin, onko tässä vähän päällekkäisyyttä tuon ensimmäisen tekstikappaleen kanssa
- O: Tämä on ehkä vähän itsestään selvä lause, olettaen, että lukija on jo lukenut tutkielman?
- O: tämä on vähän hassu muotoilu :) ehkä voisi käyttää mieluummin "pääasiallista lähdettä", jos tämä jako on tehty tuolla aikaisemmin
- O: Tämä ajatus tulee vähän yllättäen, ei kytkeydy edelliseen lauseeseen
- O: Tämä on taas aika itsestään selvä asia, olettaen, että lukija on lukenut tutkielman.
- O: Eikös tämäkin ole aika itsestään selvää, jos tutkielma perustuu tarkasteltuun kirjallisuu-teen?
- O: Olisiko joku toinen kohta tälle parempi, tai saisiko jotenkin selkeämmin kytkettyä tähän kappaleeseen? Tulee nyt vähän yllättäin
- O: Tämä jää vähän kellumaan, ja mietin, onko tähän hyvä lopettaa
- O: Tutkimusraportin yhteenvedossa muodostetaan selkeä kuva saavutetuista tuloksista ja niiden merkityksestä. Tutkielman tekijän tulee siis muistaa, että tutkimuksen analysointia ei tule jättää tutkielman yhteenvetoon. Yhteenvedossa oletetaan (toisin kuin johdannossa), että lukija on jo tutustunut työhön ja sen vuoksi työn tulosten esittelyn on oltava kriittistä, reflektoivaa ja eteen-päin suuntautuvaa. Työn ongelmanasettelu ja tavoitteet kerrataan. Tutkimusmenetelmät ja -tulokset sekä niihin liittyvät rajoitukset esitetään tiivistetysti. Tässä yhteydessä on syytä tuoda selvästi esille, mitkä ovat kirjoittajan omia kontribuutioita. On myös tuotava esille, missä määrin tulokset poikkeavat tai tukevat aiemmin saavutettuja tuloksia. Lisäksi edellytetään, että tuloksiin kohdistetaan kritiikkiä esimerkiksi osoittamalla, millaisia rajoitteita tulosten yleistettävyydelle on asetettava ja millaisia ongelmakohtia on jätetty vähemmälle huomiolle. Lopuksi esitetään jatko-tutkimusaiheita. Tavallisesti yhteenvetoluku on 2–3 sivua pitkä
- Lähteet
- O: DOI-linkkejä ei yleensä sisällytetä lähdeluetteloon
- Kelvollistaminen loppuun, ajattelin lukea vielä itse diffin kanssa läpi ja ehkä kerran kokonaan ennen kuin lähetän ohjaajalle esitarkistukseen
- Purin palautteen tähän ja poistin sitä mukaa kun huomioin sen. Löytyy versiohistoriasta.
- Sunnuntaina 23.01.22 1549/5000 sanaa eli 31 %
- Maanantaina 24.01.22 2291/5000 sanaa eli 46 %
- Tiistaina 25.01.22 2739/5000 sanaa eli 55 %
- Keskiviikko
- Torstai
- Perjantaina 28.01.22 3629/5000 sanaa eli 72 %
- Lauantaina 29.01.22 3433/5000 sanaa eli 68 % (sanamäärä laski, mutta teksti on parempaa. Nyt 1. sisältöluvun sisältö ok)
- Sunnuntaina
- Maanantaina 31.01.22 4594/5000 sanaa eli 91 % (vain tiivistelmä uupuu)
- Tiistaina 01.02.22 5176/5000 sanaa (Zoteron jälkeen) eli yli 100 % :) VIIMEISTELYÄ
Tavoite: ensi sunnuntaina valmis. Loppuaika käytetään viitteiden hiomiseen, tekstin sujuvoittamiseen, raportointohjeiden täytäntöönpanoon sekä tarkisteluun.
- Ohjaaja lähetti palautteen. Siinä esitetyt kommentit käydään tässä yksi kerrallaan läpi (toki kontekstia jää uupumaan tästä tiedostosta)
- K kertoo, että asia korjattu
- L kertoo, että asia on lykätty korjattavaksi myöhemmin
- "Raportointiohjeesta kannattaa tsekata, mitä asioita sisällöllisesti tulee sisällyttää johdantoon"
- Kirjoita johdanto uudestaan raportointiohjeen avulla
- "Motivaatio muotoillaan yleensä aiheen näkökulmasta (miksi tätä aihetta on tärkeä tutkia, ei miksi juuri minä olen kiinnostunut tutkimaan aihetta)"
- Tavallaan ymmärrän ja tavallaan en. Mä en koe mahdolliseksi perustella tieteellisesti miksi tätä aihetta on tärkeä tutkia ja siksi yleensä oman motivaation kautta lähestynyt kysymystä. Kai tämä korjattavissa. Ehkei aihetta ole tarpeen motivoida tieteellisesti? En ymmärrä.
- Oma teksti: tutkimusten tuloksia ei voida pitää tieteellisinä
- Palaute: "Miksi? Olisi hyvä tuoda esille tässä yhteydessä"
- Oma korjaus tehty palauteversion lähetyksen jälkeen: Chaos report -raportteja kutsutaan raporteiksi eikä tutkimuksiksi.
- Totta. Avataan siinä yhteydessä.
- Palaute: "Miksi? Olisi hyvä tuoda esille tässä yhteydessä"
- K "Tätä lausrtta voisi ehkä selkeyttää - tarkoituksena varmaan sanoa, että joissain tutkimuk-sissa käytetty yhtenä lähtökohtana tai viitattu taustassa tms.?"
- Kyllä. Korjataan.
- L "Puolipiste lähteiden välissä"
- Eikö saisi olla? Muutenhan me erotellaan vuodet ja lähteet samoilla erotusmerkeillä. Pitänee tarkistaa virallinen ohje.
- Lähteiden kanssa on paljon hienosäätöä, johon ei ole mitään järkeä upottaa aikaa etukäteen. En löytänyt raportointiohjeen luvusta 3.3 (olen kyllä väsyksissä juuri nyt) ohjetta tähän kyseiseen tilanteeseen, joten selkeyden vuoksi jatkan puolipisteen käyttöä ja selvitän asian tarkemmin vasta kun kaikki muu kunnossa.
- L "sulkeissä & -merkki, tekstin puolella "ja""
- Selvä. Olisin luultavasti raportointiohjeen avulla viimeistelyssä huomannut. Korjataan.
- Korjaus lykätty, yo. kohdan perusteluin.
- K poistanut tuplasanan (jättää kahdesti lauseessa)
- ok, viimeistelyssä olisin ehkä huomannut
- K Oma teksti: "ei vastaavalle uudelle, nuoremman tutkijan tekemälle kirjallisuuskatsaukselle nähdä tarvetta tai arvoa."
- Kommentti: "muotoilu ehkä ennemmin jotenkin lievemmin, että vastaavan tyyppinen kirjallisuuskatsaus ei välttämättä tässä kohtaa tuottaisi merkittävää tietoa aiheesta"
- Selvä, korjataan.
- Kommentti: "muotoilu ehkä ennemmin jotenkin lievemmin, että vastaavan tyyppinen kirjallisuuskatsaus ei välttämättä tässä kohtaa tuottaisi merkittävää tietoa aiheesta"
- L [PMBOK lainaus] "Tämä lainaus on aika pitkä. Voi olla hyödyllinenkin, mutta kannattaa miettiä, onko kaikki osat tarpeellisia (voisiko viitata tekstin puolella?"
- Tarkastelen koko lainauksen tarpeellisuutta uudestaan. Yksi vaihtoehto lyhentää [...] avulla.
- Johdannossa on paljon ongelmia, jonka vuoksi korjaus lykätty
- K Oma teksti: "on mahdollista ymmärtää, "
- Kommentti: "Tälläiset sanamuodot tuo ehkä vähän turhaa kapulakielisyyttä. Nämä ehkä myös vähän perua englannin puolelta - käännöksissä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kuulostaako suomennos luonnolliselta"
- Poistetaan kapulakielisyys. Oli saatettu poistaa jo.
- Oli korjattu jo ennen palautteen saamista.
- Kommentti: "Tälläiset sanamuodot tuo ehkä vähän turhaa kapulakielisyyttä. Nämä ehkä myös vähän perua englannin puolelta - käännöksissä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kuulostaako suomennos luonnolliselta"
- K "lyhenteitä kannattaa välttää tekstin puolella, sulkeissa ok"
- Selvä. Korjataan.
- nk. poistettu
- mm. pidennetty
- nk. poistettu
- kpl poistettu
- L [tutkimusmenetelmä johdannosta] "Tässä alkuosassa olisi hyvä olla metatekstiä luvun sisältöön liittyen "Tässä luvussa käsitellään...""
- Selvä. Korjataan. Pidetään johdanto metatekstinä eli nykyinen johdanto ympätään alalukuihin.
- Korjaus lykätty, mutta tiedostoon lisätty maininta korjaustarpeesta.
- L/K "Tässä kappaleessa jää ehkä vähän epäselväksi Jufon ja Scopuksen välinen suhde (mitä Jufossa tehtiin, mitä Scopuksessa tehtiin, miten nämä liittyvät toisiinsa). Ehkä vähän sekaisin aineiston keruuseen/valintaan ja laadunarviointiin liittyviä asioita?"
- Olin itse huomannut saman, mutta aikataulu aika tiukka ja lähetetty versio oli hyvin raakile. Täsmennetään miten Scopusta käytettiin Jufossa.
- Korjattu, mutta menetelmäluvussa on vielä paljon epäselvyyksiä, joiden korjaus lykätty.
- K "Ensimmäinen kappale otsikon/alaotsikon/taulukon/kuvion jälkeen ei ole sisennetty"
- Yleispätevä kommentti. Korjataan kaikkialla. Muistin raportointiohjeen väärin.
- Muistin oikein; ohjaaja oli sisentänyt kun minä en ollut.
- K Oma teksti: "Ennen aineiston keruun aloittamista, aihealueeseen oli jo tutustuttu toisen tutkielma-aiheen yhteydessä, joka lopulta hylättiin sen laajuuden vuoksi (pro-jektipäällikön keskeisimmät kompetenssit ohjelmistokehitysprojekteissa). "
- Kommentti: "Tämän ehkä muotoilisin uudelleen niin, että käsitellään aihe edellä (vähän samasta asias-ta kyse, kun motivoinnin muotoilu introssa"
- Ok. Yritän korjata.
- Korjattu. Mielestäni nyt mennään hyvin aihe edellä.
- Kommentti: "Tämän ehkä muotoilisin uudelleen niin, että käsitellään aihe edellä (vähän samasta asias-ta kyse, kun motivoinnin muotoilu introssa"
- K Oma teksti: "Koska kyseessä on tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielma, tieteen-aloiksi valittiin omaan alaan liittyvät."
- Kommentti: "Tämä lause loppuu kesken ja on vähän puhekielinen/kirjoittajakeskeinen"
- En ymmärrä miten loppuu kesken, mutta jälkimmäisen voin hyväksyä. Yritän korjata.
- Korjattu jo scopus/jufo selkeytyksen yhteydessä
- Kommentti: "Tämä lause loppuu kesken ja on vähän puhekielinen/kirjoittajakeskeinen"
- L [frekvenssistä] Mietin, onko tämä kuvaavin termi
- Arvioidaan uudestaan.
- L "Eikös näitä pitäisi muuten olla 48 (108-60)? Äkkiseltään lasketttuna saan 47"
- Voit olla oikeassa. Tarkistetaan.
- Yo. kommenttien korjauksen lykätty, sillä tutkimusmenetelmälukua tulee selkeyttää laajemminkin.
- L [lumipallo-otannasta] "snowball sampling kannattaa terminä mainita jossain, tässä voisi viitata myös johonkin menetelmäkirjallisuuteen"
- Yritän korjata.
- Lykätty. Lumipallo-otanta on nähty savolaisen kanditutkielmassa ja pitäisi ehkä sen kautta mennä ensisijaiseen lähteeseen.
- K Oma teksti: "Lisäksi omaa menetelmää kehitettiin systemaattisen kirjallisuuskartoituksen suuntaan kahdella muulla lähteellä (Taipalus ja Seppänen, Taivalmaa),"
- Kommentti: "Tämä liittyy varmaan enemmän menetelmään, kuin tuloksiin? taustassa ja menetelmässä hyvin voi käyttää muitakin lähteitä"
- Ilmeisesti sanoo, että yo. lause väärässä kappaleessa. Ja sitten lisäkommentti. Ymmärretty.
- Korjattu poistamalla maalattu teksti. Sama asia mainittu jo korjausta vailla olevassa johdannossa, joka pitäisi ympätä alalukuihin.
- Kommentti: "Tämä liittyy varmaan enemmän menetelmään, kuin tuloksiin? taustassa ja menetelmässä hyvin voi käyttää muitakin lähteitä"
- K Oma teksti: "[alaluku] 3.1 Jako projektin ja projektinhallinnan onnistumisen välillä"
- "Tässä hypätään aika suorilta aiheen käsittelyyn, joku johdattelu olisi kiva alussa"
- Samaa mietin ja nykyversiossa on nyt rautakolmion käsittely edeltävänä alalukuna. Lisäksi johdanto johdattelee joten en näe toistaiseksi tarvetta lisämuutoksille tämän kommentin ja tekstin nykytilan perusteella.
- Korjattu jo, perustelut yllä.
- "Tässä hypätään aika suorilta aiheen käsittelyyn, joku johdattelu olisi kiva alussa"
- K/L [taulukko jaotteluiden esiintymisvuosista aineistoartikkeleissa] "Vähän ehkä mietin onko tämä taulukko tarpeellinen, tulisiko paremmin esille osana tekstiä? Ja mietin kertooko tuo keskiarvo paljon, olisiko moodi/mediaani parempi (ts. mihin ajankohtaan tutkimukset painottuu)"
- Moodi/mediaani tarkistetaan. Keskiarvo otettiin, sillä aineiston koko on aika pieni jolloin moodi ja mediaani muistikuvien pohjalta saattaisivat olla aika harhaanjohtavia.
- K Vaihdetiin mediaaniin. Moodia varten aineisto liian pieni.
- L Tekstiin upottamista harkitaan.
- Moodi/mediaani tarkistetaan. Keskiarvo otettiin, sillä aineiston koko on aika pieni jolloin moodi ja mediaani muistikuvien pohjalta saattaisivat olla aika harhaanjohtavia.
- etenemistä tullaan päivittämään tänne tiedostoon vain tarvittaessa. Muulloin gitin commit-viestit kertovat tarpeeksi.
- Repoa siivottu
- Rakennetta hiottu
- Kirjoitettu luvun 3 "Onnistunut projekti" alalukua "Jako projektin ja projektinhallinnan onnistumisen välillä"
- Kirjoitustyö aloitettu
- Raakile menetelmäluvusta
- Raakile johdannosta
- Kaikki artikkelit jotka tullaan lukemaan kokonaan, on luettu. Suhteellisen koheesiivinen idea on jo päässä, pitäisi vain kirjoittaa se ylös (jossa voi tulla esiin omia vaikeuksiaan)
- Tavoite on vain päästä läpi ja valmistua.
- Loppua kohti artikkelien epäolennaisuus tai jotkut niiden väitteet (gradua ajatellen) alkoivat lähinnä masentaa. Artikkeleita karsittiin pois. Artikkeleita luettiin 21 kpl, joista kaikki paitsi 1 (chaos report) tieteellisiä. Lisälähteiksi tuodaan menetelmän vuoksi ehkä yksi tai kaksi ja PMBOK projektin määritelmälle ja ehkä parille muulle jutulle. Lähteiden määrän perusteella arvosana olisi ehkä 2. Harmittaa kun haluaisin tehdä hyvin, mutta kaikki tuntuu menneen pieleen kandikurssien kanssa
- Tilastotieteiden peruskurssi HYVINKIN olennainen ymmärtämisen kannalta, vaikka jotkut väittävät ettei ole.
- Tutkimusaihekurssin käyminen kandin jälkeen täysin järjetöntä. Se pitäisi ehdottomasti käydä ennen kandiseminaarikurssia. Miksi sitä lykättiin alkusyksystä loppusyksyyn? Kusi mun muroihin kunnolla.
- 1 kk kandin kirjoittamiselle on aika lyhyt aika. Kun jaksan vielä ehkä viikon niin kandin tutkinto valmistumiskunnossa.
- Toki pitää nyt siis huomioida, että ihmiset haluaa aina syyttää kaikkea muuta paitsi itseään. Mutta aika jaksamisen äärirajoilla menty. Onneksi mulla on keskiarvon puolesta varaa ottaa tästä se ykkönen.
- Eli lopullinen kokonaan luettu lähdeaineisto (josta 52 sivua lukumuistiinpanoja):
- A model of critical success factors for software projects
- A new way of thinking about IT project management practices Early empirical results
- A study of the impact of project classification on project risk indicators
- A survey on the characteristics of projects with success in delivering client benefits
- A survey study of critical success factors in agile software projects in former Yugoslavia IT companies
- A survey study of critical success factors in agile software projects
- CHAOS REPORT 2015
- Evaluating logistic regression models to estimate software project outcomes
- Factors Affecting the Successful Realisation of Benefits from Systems Development Projects Findings from Three Case Studies
- How Can Agile Methodologies Be Used to Enhance the Success of Information Technology Projects
- How universal are IT project success and failure factors Evidence from Hungary
- Lessons for IT Project Manager Efficacy A Review of the Literature Associated with Project Success
- Project Success A Cultural Framework
- Quantifying Success Factors for IT Projects—An Expert-Based Bayesian Model
- Software development project success and failure from the supplier's perspective A systematic literature review
- Standardized project management may increase development projects success
- The influence of business managers' IT competence on IT project success
- The Rise and Fall of the Chaos Report Figures
- Time, Budget, And Functionality—IT Project Success Criteria Revised
- What Are the Critical Success Factors for Agile Analytics Projects
- What do software practitioners really think about project success A cross-cultural comparison
- Ohjaaja vastasi keskiviikon sähköpostiin.
- Idea otsikkoon: menestystekijät JA niiden yleistettävyyttä rajoittavat tekijät
- Urakoin artikkeleita, luin 4 artikkelia. Tahtia pitäisi yhä kiristää ja huomenna raportointia ohjaajalle.
- Oon kohtuullisen toiveikas alkuperäisessä aikataulussa pysymisestä, mutta vähän stressaa se että ensi maanantaina pitäisi lähettää jonkinlainen raakile (ehtii saada vielä palautetta).
- Kaveri kävi kylässä. Siistin muistiinpanoja ja luin yhden artikkelin.
- Luin artikkelin "A new way of thinking about IT project management practices: Early empirical results" ja "A study of the impact of project classification on project risk indicators"
- Eilisen ajatukset kaaottisuudesta ehkä aika heikkoja. Uusi idea rajaukseen olisi otsikko "Ohjelmistoprojektien menestystekijöiden universaalia määrittelyä rajoittavat tekijät".
- Luin tutkimusartikkelin "A model of critical success factors for software projects"
- Tämä synnytti PALJON omaa ajattelua/tuskailua tämäntyyppisen tutkimuksen mielekkyydestä ja siten oman kanditutkielman mielekkyydestä
- En jaksa kirjoittaa omaa ränttiä tähän ylös, mutta tuloksena mahdollinen parempi rajaus aiheelle: Menestystekijöiden kaaottisuuteen vaikuttavat tekijät ohjelmistoprojekteissa.
- Kuulostaa pahalta otsikolta, mutta kaoottisuudella viitataan tässä siihen kuinka pienikin muutos lähtöasetelmassa voi muuttaa systeeminen käytöksen täysin.
- Eli sen sijaan että tarkastelet yksittäisiä menestystekijöitä (kaaottisen systeeminen tulos) tarkastelisin niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä (lähtöasetelmia)
- Kello on melkein 10 illalla, mutta usjoisin että tästä pystyy pitämään kiinni
- Tulevina päivinä tarkoitus lukea useampi artikkeli per päivä.
- Jatkoin sisältötason arviointia syvemmin
- Keskeisiksi lähteiksi valikoitui seuraavat 30 artikkelia, joista 29 tieteellisiä (chaos report 2015 poikkeuksena):
- A model of critical success factors for software projects
- A new way of thinking about IT project management practices Early empirical results
- A study of the impact of project classification on project risk indicators
- A survey on the characteristics of projects with success in delivering client benefits
- A survey study of critical success factors in agile software projects in former Yugoslavia IT companies
- A survey study of critical success factors in agile software projects
- Assessing the relative contribution of the facets of agility to distributed systems development success an Analytic Hierarchy Process approach
- CHAOS REPORT 2015
- Critical Success Factors In Software Projects
- Different stakeholder groups and their perceptions of project success
- Evaluating logistic regression models to estimate software project outcomes
- Factors Affecting the Successful Realisation of Benefits from Systems Development Projects Findings from Three Case Studies
- How Can Agile Methodologies Be Used to Enhance the Success of Information Technology Projects
- How universal are IT project success and failure factors Evidence from Hungary
- Impacts of collaborative IS on software development project success in Indian software firms a service perspective
- Lessons for IT Project Manager Efficacy A Review of the Literature Associated with Project Success
- MPCS Multidimensional Project Control System
- Project Success A Cultural Framework
- Quantifying Success Factors for IT Projects—An Expert-Based Bayesian Model
- Software development project success and failure from the supplier's perspective A systematic literature review
- Standardized project management may increase development projects success
- State of the practice An exploratory analysis of schedule estimation and software project success prediction
- Success and Failure Retrospectives of FinTech Projects A Case Study Approach
- Success of Projects in Different Organizational Conditions
- The influence of business managers' IT competence on IT project success
- The Rise and Fall of the Chaos Report Figures
- Time, Budget, And Functionality—IT Project Success Criteria Revised
- Understanding the relationship of conflict and success in software development projects
- What Are the Critical Success Factors for Agile Analytics Projects
- What do software practitioners really think about project success A cross-cultural comparison
- Lumipallo-otantaa yritettiin toteuttaa jossain määrin rajoitetusti, havaittiin että
- Valikoituneiden lähteiden välillä on niiden välisiä viitteitä
- Joskus vertaisarvioidun tutkimuksen menestystekijät on otettu ei-vertaisarvioidusta tutkimuksesta, epämääräisessä julkaisussa julkaisutusta, konferenssijulkaisusta tai kirjasta
- Koska tutkimus halutaan rajata edes jossain määrin tietojärjestelmätieteen kirjallisuuteen (projektin hallinnasta on kourallinen julkaisuja mukana), ei lumipallo-otantaa nähty erityisen hyödyllisenä
- Lumipallo-otannan avulla saatiin valmiuksia kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen (kuvan maalaamiseen tutkimuksen historiasta)
- 1999: Critical Success Factors In Software Projects
- 2012: A model of critical success factors for software projects
- 2022: Tämä! Toki laadultaan aika toiveajattelua päästä kummankaan edellämainitun lähelle, mutta silti
- Keskeisiksi lähteiksi valikoitui seuraavat 30 artikkelia, joista 29 tieteellisiä (chaos report 2015 poikkeuksena):
- Aamulla oli tapaaminen ohjaajan kanssa
- Esittelin mitä olin tehnyt jonka ohessa kysymyksiä
- Tuloksia:
- 2012 artikkeli "A model of critical success factors for software projects" hyvin lähellä mun artikkelia, ongelma?
- Ei
- Voi koittaa rajata pidemmälle
- Voi erottautua jotenkin muuten
- Esim. tuoreempaa näkökulmaa (perusteltua painottaa tuoreempaa tutkimusta? ehkä. ohjaaja ei sanonut juuta eikä jaata)
- Rajaus tietojärjestelmätieteen julkaisuihin (+ muutama projektin hallinnan julkaisu)
- Ei
- Jos saan hälle maanantaiksi 24.01.2022 jonkinlaisen raakaversion ehdin saada ennen helmikuun deadlineä palautettakin
- Kontekstia:
- 2.2. pitäisi olla arvosanan 1 vaativat kriteerit täyttävä versio palautettuna
- Mulla ei ole tänä keväänä muuta kuin tämä kurssi + tietoverkkokurssi. Tammikuu on pyhitetty tälle ja toivon että ehdin tuohon deadlineen.
- Kontekstia:
- 2012 artikkeli "A model of critical success factors for software projects" hyvin lähellä mun artikkelia, ongelma?
- Viimeistelin sisältötason arvioinnin: 35 lupaavaa artikkelia, mutta ilmeisesti pitäisi tehdä sitä backwards snowballing, mutta koitan ehkä perustellusti jättää sen tekemättä (rajaus tjt-julkaisuihin)
- Tarvitsen 25-30 artikkelia. Ehkä jos olisin oikea tutkija, backwards snowballing täydellä teholla olisi päivänselvä valinta, mutta nyt ideana on lähinnä vain valmistua.
- Pohdintaan huomenna
- Tarvitsen 25-30 artikkelia. Ehkä jos olisin oikea tutkija, backwards snowballing täydellä teholla olisi päivänselvä valinta, mutta nyt ideana on lähinnä vain valmistua.
- Sain tutulta yhden vinkin tutkielman tekemiseen: tee vain. Ei ole väliä teetkö "hyvin". Kunhan vain teet. Siten se joskus valmistuu.
- Lisäsin muistiinpanot.docx repon juureen, tiputtelen tänne ajatuksia ym. joita voi hyödyntää lopullisessa tekstissä.
- Käyn löydettyjä artikkeleita sisältötasolla läpi
- Lukemisella selviää, että yksi hyvä hakutermi voisi olla "project" AND "success factors" AND "software"
- Tästä olisi hyvä tehdä edes esiselvitys. Sisältötason tarkastelu tosin ensin loppuun (jos vaikka tulisi muita hyviä ideoita).
- Löytyi "A model of critical success factors for software projects" (2012).
- Tätä kandia voisi motivoida ns. state of research -kartoituksena.
- Lukemisella selviää, että yksi hyvä hakutermi voisi olla "project" AND "success factors" AND "software"
- Viimeistelin otsikkotason esiselvityksen
- Löytyi 56 potentiaalista artikkelia
- Näille tehdään karsinta sisällön perusteella (käsitteleekö ohjelmisto tai edes IT -projekteja, onko tiivistelmän (abstract) perusteella soveltuva?)
- Harkitaan "backwards snowballing", sillä systemaattisessa kirjallisuuskartoituksessa ilmeisesti tehdään niin.
- Löytyi 56 potentiaalista artikkelia
- Viimeistelin eilen aloitetun esiselvityksen
- Käsittelin esiselvityksen
- 106 (102 oman alan + 4 projektin hallinnan) julkaisusta jäi hakutermien esiselvityksen jälkeen jäljelle 60
- Lopullisen aineiston keruuseen on kaksi hakutermivaihtoehtoa:
- "project success factors"
- Projektin hallinnan julkaisuilla mukaan vielä rajoitukseksi AND "software" täysin rakennusalaan keskittyvien (Construction) rajaamiseksi pois.
- "project success" AND "factors" AND "software"
- "project success factors"
- Jälkimmäisellä artikkeleita löytyy 2216, edeltävällä 341 (joista valtaosa projektin hallinnan julkaisuista)
- Ongelma: jos käytetään takaperoista lumipallomenetelmää, 341 artikkelia on jo valmiiksi iso aineisto joten ei haluta sitä enempää.
- Koska signaalin (eli hyvien artikkeleiden osuus hakutuloksista) odotetaan olevan paljon parempi edeltävällä hakutermillä, koetaan pienemmän lähtöaineiston valinta perustelluksi.
- Lopullisen aineiston keruuseen on kaksi hakutermivaihtoehtoa:
- 106 (102 oman alan + 4 projektin hallinnan) julkaisusta jäi hakutermien esiselvityksen jälkeen jäljelle 60
- Aloitin otsikkotason esiselvityksen
- Hae artikkelit julkaisusta tietokannassa x
- Tallenna ne Zoteroon
- Hae viittausmäärät Zoteron pluginilla (Semantic Scholarista, vaikutti antavan parhaat/suurimmat luvut)
- Exporttaa .csv
- Avaa .csv LibreOffice Calcissa (open-source Excel)
- Koska Excel ei käytä oletuksena oikeita erottelumerkkejä enkä jaksa conffata
- Copy-paste Calcista Exceliin
- Sarakkeet oikeaan järjestykseen Excelissä
- Aloitin esiselvityksen teon siitä paljonko tuloksia löytyy kustakin julkaisusta milläkin hakutermillä.
- Kävin ohjaajan palautteen läpi. Se oli erinomaista.
- Väsäämäni menetelmä muistutti häntä yhdestä toisesta tutkielmasta jonka ohjaajana on ollut Toni Taipalus.
- Tutkielman rakenne vaikuttaa tosi selkeältä ja luultavasti sovellan sitä myös omaan.
- Palasin kurssin kautta tarjottuun menetelmäkirjallisuuteen, josta löytyy yllätys yllätys Toni Taipaluksen et al. artikkeli systemaattisista kirjallisuuskartoituksista.
- Luen siis sen nyt läpi. Kanditutkielmassa viitataan johonkin Kitchenhamin artikkeliin aiheesta, mutta se muistuttaa silti kovasti Taipaluksen artikkelin menetelmää (yksi kuvio ainakin).
- Tavoite: ymmärrä systemaattinen kirjallisuuskartoitus Taipaluksen artikkelin pohjalta ja muodosta siitä oma sovellettu versio omaa tutkimusta varten.
- Yhden lukukerran perusteella Taipaluksen menetelmä on hieman kanditutkielmaa laajempi. Ei poikkea aiemmasta omasta menetelmästä merkittävästi. Perusteluita eri vaiheisiin ja kaikkea ei tarvitse selittää mitä olen luullut, että tarvitsisi.
- Ohjaaja myös suositteli lukemaan yhden osan JUFO:n käyttöohjeista ja sivun sen rajoitteista. Teen sen.
- Luokituksen rajoitteet
- 1. Luokituksille 2 ja 3 on kiintiöt. Ei ole perusteltua rajata hakua vain näihin.
- 2. Luokittelu on karkeaa eli sitä ei voida soveltaa yhden tutkimuspaperin tasolla.
- 3. Luokittelu ei huomioi tieteenaloja jolloin esimerkiksi jonkun erityisen aihealueen tutkimuksen voivat jäädä luokkaan 1.
- Johtopäätös: otetaan myös JUFO 1 -luokituksen julkaisut mukaan heti alusta asti.
- Myös muita, mutta tässä olennaiset
- Luokitteluperusteet
- Vain tieteelliset julkaisukanavat voivat saada JUFO-luokituksen (1, 2 tai 3)
- 1. luokka
- ISSN- tai ISBN tunnus
- Toimituskunta ja vertaisarviointiprosessi on kuvattu läpinäkyvästi
- Erikoistunut tieteellisten tutkimustulosten julkaisemiseen
- Toimituskunta koostuu tieteenalan asiantuntijoista
- Tieteelliset artikkelit ja kirjat käyvät läpi koko käsikirjoitukseen kohdistuvan vertaisarvioinnin
- Kansallisen tai kansainvälisen tiedeyhteisön käyttämä julkaisukanava. Toimituskunnasta yli puolet edustaa muuta kuin julkaisukanavan kustantajan tutkimusorganisaatiota.
- Uskottava eli tieteellisesti relevantti kansainvälisen tai suomalaisen tiedeyhteisön näkökulmasta
- 2. luokka
- Julkaisukanava on tieteenalan kansainvälisen asiantuntijayhteisön laajasti tavoittava ja arvostama
- Tutkijat eri maista julkaisevat siinä parhainta tukimustaan
- Toimitus-, kirjoiittaja- ja lukijakunta edustavat eri kansallisuuksia
- Erikoissääntöjä suomen/ruotsinkielisille (ei merkitystä, valikoidaan vain englanninkielistä)
- 3. luokka
- Tutkimus edustaa alansa korkeinta tasoa
- Kattaa oman tieteenalansa laajasti
- Kansainvälinen lukijakunta
- Toimituskunnissa alan johtavat tutkijat
- Näissä julkaisemista arvostetaan kansainvälisessä tutkijayhteisössä
- Luokkien 2 ja 3 kiintiöt:
- 2 ja 3 korkeintaan 25 %
- 3 enintään 10 %
- eli luokassa 1 voi olla suurtakin vaihtelua (75 % täällä)
- Haettiin JUFO:sta (https://jfp.csc.fi/web/haku) "project management" ilman tieteenalarajausta. Tasot rajattiin tasoihin 3, 2 ja 1.
- (luokka) ja julkaisu:
- (1) Built environment project and asset management
- "Built environment" perusteella epärelevantti. Hylätään.
- (1) International journal of information technology project management
- Käsittelee nimenomaan IT-projektinhallintaa. Valitaan mukaan.
- (2) International journal of project management
- Käsittelee yleisesti, mutta on JUFO-luokitukseltaan korkea. Valitaan mukaan.
- (1) International journal of project organisation and management
- Aiemmin tehtiin päätös, ettei JUFO 1 -luokituksen perusteella syrjitä. Valitaan mukaan.
- (1) Project management journal
- Käsittelee yleisesti. Valitaan mukaan.
- (1) Built environment project and asset management
- (luokka) ja julkaisu:
- Haettiin JUFO:ssa Scopuksesta "information systems" (oma ala), löydettiin seuraavat tieteenalat, jotka valitaan mukaan:
- Information Systems
- Information Systems and Management
- Management Information Systems
- Haettiin JUFO-luokituksen 1, 2 ja 3 saaneita julkaisuja yllä valituilta aloilta.
- Valitaan mukaan tai hylätään julkaisuja otsikon perusteella. Tämä tehty erillisessä JUFO.xlsx tiedostossa.
- 231 julkaisusta mukaan valittiin 102.
- Osa mukaan valituista luultavasti epäolennaisia. Tehdään vielä esiselvitys hakutulosten määristä ja mahdollisesti jätetään vähän tuloksia tuottavia julkaisuja pois.